perjantai 3. kesäkuuta 2016

Pikainen lounastuntihuomio

Söin tänään lounasta vähän etäisempien työkavereiden kanssa, sellaisten, joiden kanssa hoidetaan asioita lähinnä sähköisesti ja tavataan harvemmin. Oli mukavaa, juteltiin kesäsuunnitelmista, puhetta riitti. Isosta seurueesta useampi kysyi minulta spontaanisti lounaan aikana: "Mitäs kesäsuunnitelmia teillä on?" Meillä? Kenellä meillä? Kukaan ei tiedä yksityiselämästäni mitään, mutta oletusarvoisesti minulla on kuitenkin parisuhde. Tekisi mieli keksiä mielikuvituspoikaystävä näitä tilanteita varten. Keksisinkö muutaman muksunkin siihen vielä kaupan päälle?

8 kommenttia:

  1. Minullekin on käynyt vähän vastaavalla tavalla. Tuollaisissa tapauksissa pitäisi omaksi huvikseen kertoa yhtä ja jossain kohtaa hieman toisin, niin että asiat menevät ristiin. Sitten katsottaisiin keskustelukumppanin ilmettä, että tajuaako se mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kas, olitkin kirjoittanut ihan samasta ilmiöstä! Tämä on mielenkiintoinen juttu. Miksiköhän näin käy? Voisin hyvin kuvitella puhuvani itsekin vastaavalla tavalla jollekin ihan huomaamattani.

      Poista
    2. Kai se on vain niin, että ihmiset lähtökohtaisesti olettavat, että myös muut ovat parisuhteessa, jos he itsekin ovat (varsinkin ei-enää-nuorena).

      Ja niinhän se vähän on. Mitä olen ollut kahdella eri työpaikalla/toimistossa, jossa työntekijämäärä on ollut lähempänä sataa kuin viittäkymmentä, niin tietämiäni ilman parisuhdetta olevia ihmisiä on ollut minun lisäksi vain yksi tai kaksi kummassakin.

      Poista
    3. Aivan, parisuhde on normi. Se aiheuttaa tällaisia harmittomia lipsautuksia, mutta mietin usein, mitä kaikkea muuta se aiheuttaakaan.

      Poista
  2. Minua taas ei ole kenties koskaan elämäni aikana puhuteltu parisuhdemuodossa ("teillä"), edes silloinkaan kun olin parisuhteessa :D Ehkä ihmiset mieltävät ulkonäön perusteella toiset ihmiset sellaisiin, jotka kuuluvat parisuhteisiin, ja toisaalta sellaisiin, joita ei voi kuvitella kenenkään huolivan. Eivät varmasti tee tätä tiedostaen tai ilkeyttään, vaan ihmiset tuppaavat olemaan hyviä tekemään päätelmiä muutamassa sekunnissa pelkän pärstäkertoimen ja eleiden perusteella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen teoria. Voisiko tässä olla vaihtelua myös sukupuolen mukaan?

      Poista
  3. Olen yh-äiti, jolla pienet lapset. Puhun tietysti, että "me tehdään sitä ja sitä", ovathan lapseni ihmisiä – se taas tulkitaan niin, että puhun itsestäni ja puolisosta. Ilmeisesti "me" tarkoittaa aina pariskuntaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu, että usein vaikkapa uudella työpaikalla ihmiset ovat aluksi aika lailla tuntosarvet pystyssä parisuhdestatuksen suhteen. Sitten kun päästät suustasi ensimmäisen kerran "me", he siirtävät sinut helpottuneena parisuhdelokeroon.

      Poista